Tällä kerralla pääsimme toisen kappaleen loppuun. Tämä toinen kappale käsitteli kaupankäynti-dialogeja ja -sanastoa. Keskusteludialogeissa oli paljon eri kielioppiasioita ja kävimme pinnallisesti läpi mm. nominatiivin, genetiivin ja partitiivin, jotka ovat kolme yleisintä sijamuotoa suomen kieliopissa.
Dialogeissa oli mukana monikko-muodossa olevia sanoja kuten esim. monikon partitiivin sanat "mansikoita" ja "nenäliinoja". Suomen kielioppi on mielenkiintoista selittää kun näitä eri sijamuotoja on niinkin paljon kuin 15 kappaletta, ja sijamuotojen sanat jakaantuvat vielä yksikköön ja monikkoon.
Mielenkiintoinen ero suomen kielen kieliopissa tulee esille esim. kun vertaa seuraavia sanoja:
a) Mitä kilo sokeria maksaa?
b) Mitä litra mansikoita maksaa?
Ensimmäisessä vaihtoehdossa käytetään yksikön partitiivia (sokeria), mutta jälkimmäisessä käytetään monikon partitiivia (mansikoita).
Suomen kielessä tulee ero sen perusteella, onko kyse aine-sanasta tai ei. Aine-sanat kuten sokeri, vesi, kahvi jne. ovat ns. jaollisia sanoja, ja näiden sanojen yhteydessä käytetään yksikön partitiivia kun sanan edessä on määrään viittava sana kuten kilo, paketti jne. Vastaavasti ns. konkreettisilla sanoilla (jakamattomilla sanoilla) kuten ihminen, eläin, mansikka jne. samassa tilanteessa käytetään monikon partitiivia.
Uutena asiana tässä kappaleessa tuli myös suomen kielen vokaaliharmonia. Vokaaliharmonia on malli, jolla voidaan selittää, miten vokaalit käyttäytyvät sanoissa. Vokaalithan voidaan jakaa eri ryhmiin ääntämistavan perusteella: etu- väli- ja takavokaaleihin. Esim. etuvokaalit ä, ö ja y lausutaan suun etuosassa. Vokaaliharmonia näkyy suomen kielen sanoissa siten, että etu- ja takavokaalit eivät esiinny samoissa sanoissa. Tämä onkin suuri apuneuvo kun sanoja taivutetaan ja mietitään tuleeko sanan päätteeksi esim. a tai ä tai o tai ö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti