Viime viikot ovat edistäneet työnhakukuvioita. Haastattelurumba vie paljon aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä, sillä yhdenkin firman kanssa papereita saa pyöritellä paljon ja haastattelukäyntejä voi tulla useita. Nykykäytäntö näyttää olevan lisäksi se, että kun firmoille lähettää oman hakemuksen, niin firmat lähettävät aluksi sähköpostilla ns. preinterview-kysymykset työnhakijalle. Preinterview-kysymyksiin tulee vastata ennen kuin pääsee edes kävelemään firman sisälle itse työhaastatteluun. Nämä pre-interview kysymykset eivät ole olleetkaan mitään puolen tunnin juttuja, vaan niiden parissa on saanut kulumaan aikaa muutaman päivänkin. Monet työnhakijat ovat varsinkin teknisten kysymyksen osalla saattaneet jo heittää hanskat tiskiin, jos eivät ole osanneet vastata teknisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi olla useita kymmeniä ja ne jakaantuvat ns. yleiseen osioon sekä tekniseen osioon. Yleisessä osiossa on yleisesti työntekoon liittyviä kysymyksiä, jossa firma haluaa ymmärtää millaisilla motiiveilla työntekijä on töitä hakemassa. Teknisessä osiossa voi olla ohjelmointiin liittyviä kysymyksiä.
Olen tehnyt preinterview:t ja käynyt hiljattain haastattelussa mm. alohalla ja oopperalla . Oopperalle valmistaudun menemään jo toiseen haastattelukäyntiin ensi viikolla. Suhtauduin aluksi vähän epäluuloisesti tällaiseen haastattelurumbaan, jossa pitää saada firma vakuuttuneeksi omista kyvyistään, mutta niissä on kyllä tullut esiin hyviäkin puolia. Olen huomannut että preinterview kysymykset ovat olleet itselleni eduksi, sillä minulle on ollut helpompi miettiä ja kirjoittaa ylös asioita kaikessa rauhassa itsekseni, kuin saada samat asiat puhuttua englanniksi tai japaniksi toisen ihmisen edessä. Se, että olen saanut vastattua hyvin preinterview kysymyksiin, antaa itse haastattelun onnistumiselle vakaan pohjan. Se, että on tehnyt firmalle jotain etukäteen, tekee haastatteluun menon rennommaksi, koska toinen osapuoli tietää haastateltavasta muutakin kuin vain mitä resume-cv:ssä lukee. Haastatteluista olen oppinut nauttimaan enemmän, kun olen huomannut, ettei niistä kannata turhaan ottaa liian suuria paineita. Jokaisesta haastattelusta voi oppia jotain uutta ja koska haen ensisijaisesti teknisiä töitä, olen oppinut pikku hiljaa valmistautumaan paremmin myös teknisiin kysymyksiin. Kotona onkin koneella vireillä kaikenlaista pienempää ja suurempaa ohjelmointiharjoitusta, jotka edistävät teknisiin kysymyksiin vastaamista.
Japanissa teknisen osaamisen lisäksi omalla alallani nousevat haastatteluissa esille vahvasti sosiaaliset taidot, jotka voivat olla jopa teknistä osaamista tärkeämpiä työpaikan saamiseksi. Esim. japanin kielitaito (Japania pitäisi osata puhua kunnolla Englannin lisäksi), on erittäin tärkeä valttikortti. Jo itse haastatteluissa näkyy myös sosiaalisten taitojen tärkeys, koska haastattelut voivat kestää putkeen useitakin tunteja. Haastatteluissa eri alueen ihmiset käyvät läpi omia asioitaan, ja jokaisen haastattelijan kohdalla pitäisi antaa hyvä kuva itsestä. Haastattelun jälkeen kaikki haastattelijat kokoavat yhteen omat kokemuksensa hyvine ja huoneine puolineen haastatellusta henkilöstä ja yksikin virhe haastattelussa jonkin haastattelijan kohdalla voi olla este työhön pääsylle. Tietysti jonkin teknisen osaamisalueenkin puute voi olla esteenä valinnalle, mutta valitettavasti haastattelija itse ei saa koskaan tietää miksei tullut valituksi. Itsellenikin on jäänyt usein arvailujen varaan miksi loppujen lopuksi sitten tähän mennessä mikään paikka ei ole vielä itselleni auennut. Pääasia on kuitenkin se, että jokaisesta haastattelusta on jotain uusia asioita jäänyt käteen ja ne ovat auttaneet valmistautumaan huolellisemmin seuraavan firman haastatteluihin.
