Terveisiä Tokiosta

Toinen viikkoa Japanissa takana. Se kului Tokion reissulla ja juuri tänä illasta palasin takaisin Fukui:n. Netin ääreen en valitettavasti ole vieläkään päässyt muuten kuin kännykän avulla. Huomenna menen uudelleen Tokioon ja jään sinne omaan opiskeluasuntooni, joka on erään perheen kodissa. Asuntooni on oma sisäänkäynti ja huoneessa on mm. oma pieni keittiö ja suihkuhuone. Valitettavasti nettiliittymää ei ollut, mutta pitää selvittää saisiko esim. langattoman yhteyden avattua. Osallistun perjantaina Japanin kielikoulun tasotestiin ja ensi viikon maanantaina alkaa vihdoin koulu.

Ensimmäinen viikko Japanissa

Tasan viikko kulunut Japaniin tulostani. Nyt on vasta ensimmäinen kerta kun pääsin tietokoneen ääreen. Lentomatka Helsingistä Nagoya:n sujui mukavasti. Lähetin matkalaukun kentältä suoraan Liin perheen kotiin Fukui:hin, joten minun ei tarvinnut raahata raskasta 31kg matkalaukkua kun matkasin lentokentältä Fukui:n.

Olen viettänyt aikaa jo useiden sukulaisten luona. Kun saavuin niin aluksi oli Japanissa Bon-juhla, jota pääsin viettämäään mm. hyvän ruoan ja ilotulituksen merkeissä.

Kävin myös Hakui:ssa Liin siskon luona pari päivää ja tänään vierailin Linon koululla, jonne kaikki koululaiset kokoontuivat kertomaan kesäkuulumisia ja palauttamaan kesän kotitehtävät opettajalleen. Koululaisten kesäloma jatkuu vielä 2 viikkoa.

Japanissa on nyt kaikista kuumin kausi, joka päivä n. 30 astetta eli erittäin kuuma päivällä. Kaikki käyvät uimassa lämpimässä meressä.

H-HETKI lähestyy

Tänään koitti sitten 13.päivä elokuuta ja Finnairin lento lähtee Helsingistä Nagoya:n iltapäivästä klo 17.15. Matkalaukun pakkaaminen, asunnon tyhjennys omista tavaroista ja loppusiivous oli luonnollisesti iso urakka. Matkalaukkuparka on revetä liitoksistaan ja se on ylipainoinen.

Sainkin nauttia ennen matkaa Suomessa helleviikosta, vaikka koko viikko kuluikin suurimmilta osin asunnon remonttia ja matkavalisteluja tehdessä.

Työsuhteen viimeinen päivä Suomessa

Viimeisen työpäivän jälkeen onkin hetki suunnattava katse lyhyesti menneisin vuosiin. Kuopion AMK:sta elektroniikan ja informaatiotekniikan insinööriksi valmistumiseni jälkeen muutin Espooseen v. 1998. Lii muutti tuolloin Japanista Suomeen. Pian menimme kihloihin ja naimiisin v. 1999 ja tyttäremme Lino syntyi lokakuussa 1999.

Työskentelin aluksi n. puoli vuotta Videoskooppi-firmassa, jonka toimintaan olin tutustunut opiskeluaikanani. Nykyisin firma toimii nimellä Dolphin Interactive Oy, ja sen tuote on nimeltään Interactive Presenter.

Siirryin isomman firman Stonesoftin palvelukseen v. 1999. Tuolloin työntekijöitä oli yrityksessä n. 300. Yrityskauppojen myötä siirryin Stonesoft:lta Novo Group:lle ja Novo Group:sta WM-data:lle ja lopulta vielä WM-data:sta CMG Logical Company:lle. Lopulta siis työskentelin firmassa, jonka työntekijöiden määrä on n. 40 000.

Vaimoni Lii aloitti oman kukkakauppa firman liiketoiminnan v. 2004 Espoossa ja jatkoi toimintaa kevääseen 2007 saakka. Viimeiset puolitoista vuotta liiketoiminta oli Helsingin Etelärannassa, ja liiketoiminta myytiin lopuksi uudelle omistajalle.

Monien työ- ja perhe-elämän vaiheiden jälkeen viime vuodet Suomessa jäävätkin mieleeni hyvin vaiherikkaina. Niin työ- kuin perhe-elämässä olen oppinut ja huomannut monia asioita. Tärkeäksi koen itse kullekin itsensä kehittämisen, toisten ihmisten arvostuksen, yhteistyökyvyn, johtamistaidot sekä vision, jonka varaan tulevaisuus voi rakentua.

Olen ollut onnekas, että olen saanut oman visioni ja unelmani mukaan työskennellä monissa erilaisissa työtehtävissä ja projekteissa viime vuosien aikana. Kiitollisuutta tunnen kaikkia työkolleegoja kohtaan heidän avustaan omissa työtehtävissäni. Työelämässä olemme hyvin riippuvaisia toinen toisistamme ja on ollut ilo huomata että osaavia ihmisiä on ollut paljon ympärilläni. Tällainen on motivoinut jakamaan omaa osaamista muille ja muiden iloksi. Työ, jonka tekemisestä ja saavutuksista voi iloita yhdessä on hyvin antoisaa. Työelämässä niin itse työssä kuin työvälineissä sekä ihmisissä itsessään on aina kehitettävää. Oppimalla huomaamaan omat rajamme ja oppimalla ymmärtämään toisia ihmisiä, pääsemme aina parhaisiin tuloksiin. Kaikilla ihmisillä on omat hyvät ja parannusta vaativat puolensa. Koko työn onnistumisen kannalta onkin tärkeää löytää tasapaino työelämässä omien kykyjen ja toisten ihmisten kykyjen väliltä. Henkilökohtainen elämä ja perhe-elämäkin vaativat samoin tasapainon löytämistä. Tasapainoilu on varsin haastavaa nyky-yhteiskunnassa, mutta arvostan suuresti itse tällaista lähestymistapaa, jossa ihmiset miettivät elämäänsä monien eri asioiden summana. Jokaisella on elämässä monta erilaista roolia, ja olisi tärkeää pyrkiä hoitamaan jokainen osa-alue huolella omien kykyjen rajoissa.